Tiedätkö sinä kuka vaatteesi ompelee?

Minä en.

Olen käyttänyt tuota kuvan Stockmannin takkia tänä keväänä melkein päivittäin, mutta minulla ei ole hajuakaan sen tekijästä. Millaista on hänen elämänsä? Riittääkö hänen palkkansa elämiseen? Voiko rakennus, jossa hän ompelee, romahtaa hetkenä minä hyvänsä?

Tänään tulee tasan 5 vuotta siitä, kun Bangladeshissa sortui Rana Plaza -rakennus. Onnettomuudessa menehtyi yli tuhat ompelutehtaan työntekijää – minusta se on kova hinta siitä, että saan käyttää arjessani edullisia vaatteita.

Vaateteollisuudessa pyörii miljoonia, ympäristön ja työntekijöiden kustannuksella, joten on ilahduttavaa, että vaateyrityksiltä vaaditaan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä Vaatevallankumous-kampanjalla. Kampanja järjestetään tänä vuonna 23.–29. huhtikuuta ja sen idea on yksinkertainen: ota kuva vaatteestasi ja jaa se somessa avainsanalla #whomademyclothes. Päivitykseen voi lisätä myös vaatteen valmistajan, ja vaatteen voi pukea päälle väärin päin, kuten minä tein.

”Ole utelias. Ota selvää. Tee jotain.” (fashionrevolution.org) Siinä olisi moton ainesta.

Kukaan ei ole laiton, ei edes pansiolainen

7.4. oli Kukaan ei ole laiton -kampanjan toimintapäivä, jonka tavoitteena on saada Suomen perusteetta kiristyneeseen maahanmuuttopolitiikkaan inhimillisyyttä. Olin itsekin jakamassa tietoa maahanmuuttajien tilanteesta Turun Pansio-Pernossa yhdessä  muiden Vasemmistonuorten ja Vasemmistoliiton aktiivien kanssa.

Tempauksille onkin tarvetta, sillä tällä hallituskaudella turvapaikanhakijoiden ihmisarvoinen kohtelu on ollut koetuksella. Turvapaikanhakija ei ole voinut saada enää oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella, hakijoiden oikeutta oikeusapuun on rajoitettu ja ihmisiä on käännytetty sota-alueille. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut nopeasti, jonka vuoksi myös virheet hakemusten käsittelyssä ovat lisääntyneet – osin myös kokemattomien työntekijöiden vuoksi.

Mutta ei vaivuta epätoivoon, sillä asian parantamiseksi voi tehdä vaikka heti jotain pientä: ehdit vielä allekirjoittaa Kukaan ei ole laiton -kampanjan vetoomuksen, jossa vaaditaan riippumatonta selvitystä maahanmuuttoviraston toiminnasta. Vetoomus luovutetaan sisäministeri Kai Mykkäselle.

Allekirjoita vetoomus: https://actionnetwork.org/petitions/maahanmuuttoviraston-toiminnasta-on-tehtava-riippumaton-selvitys

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi on käynnissä myös kansalaisaloite, joka kannattaa myös kirjoittaa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3104

 

Sote-uudistus – uhka työttömille?

Sote-uudistuksessa on keskusteltu paljon niin sanotusta valinnanvapausmallista ja sen mahdollisista ongelmista. Yllättävän vähän on puhuttu sen sijaan kasvupalveluiden (eli yritys- ja TE-palveluiden) siirtymisestä maakunnan järjestettäviksi, vaikka muutokseen liittyy samankaltaisia ongelmia. Otimmekin Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten kanssa kantaa tasa-arvoisten työllisyyspalveluiden puolesta, sillä kasvupalveluiden siirtäminen maakunnille vaikuttaa vahvasti esimerkiksi vastavalmistuneisiin nuoriin.

Miksi työllisyyspalvelut olisivat sitten maakuntauudistuksen vuoksi epätasa-arvoistumassa? Tähän vaikuttaa palveluiden hoitamiseen saatava rahoitus, kuten Vasemmistoliiton vpj. Hanna Sarkkinen hyvin kuvaa blogikirjoituksessaan Unohdetaanko työttömät Soten keskellä?. Väestö ikääntyy; jos maakuntauudistuksella tavoitellut säästöt eivät toteudu, jostain joudutaan väistämättä leikkaamaan.  Jos maakunnalla ei ole tarpeeksi rahaa hoitaa palveluita nykyisellä tasolla, joutuu se päättäämään mihin panostetaan: terveydenhuoltoon vai esimerkiksi työttömyyspalveluihin. Käytännössä  maakunnan on kuitenkin turvattava terveydenhuolto, joten ratkaisuna ongelmaan on tarjottu kasvupalveluiden markkinaehtoistamista. Eli juuri sitä sotekeskustelusta tuttua mallia, jossa palvelujen tarjoajat valikoisivat asiakkaikseen helposti työllistyviä työnhakijoita esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien sijaan.

Maakuntauudistuksessa on kuitenkin paljon hyviä mahdollisuuksia, jos tasa-arvoisten palvelujen eteen halutaan tehdä töitä. Kasvupalveluissa maakunta mahdollistaisi yrityksille ”yhden luukun mallin”, jossa palvelut saataisiin samasta paikasta helposti ja nopeasti. Miksei samanlaista mallia voisi hyödyntää myös työllistymispalveluissa? Lisäksi asiakaslähtöinen ja hyvin suunnitellut palveluiden uudistaminen saattaisi helpottaa työttömänkin elämää, kun energiaa jää työn hakemiseen ja itsensä työllistämiseen.

Päätöksiä ei voi tehdä asenteella, että työttömät olisivat itse syyllisiä työttömyytensä.